Uyuniin päästyäni kävin heti ostamassa lipun Tour de Salar de Uyuni -jeeppisafarille, koska kuten sanottua, se on ainoa asia minkä takia kukaan ulkopuolinen kyseiseen kylään tulee. Reissu oli mieletön! Se kesti siis kolme päivää ja matkustimme jeepillä eri kohteisiin. Jeepissä oli lisäkseni viisi brasilialaista, olivat tosi mukavaa porukkaa. He eivät puhuneet englantia mutta ihan hyvin tultiin toimeen espanjalla :) Maanantaina kierroksen aluksi lähdettiin ensin katsomaan junien hautausmaata. Kyseessä siis paikka mihin Bolivian ensimmäiset junat on dumpattu ruostumaan. Sen jälkeen lähdimme katsomaan itse suola-aavikkoa, joka on noin 30 km päässä Uyunin kaupungista. Ajoimme keskelle aavikkoa ottamaan valokuvia, ja söimme suolasta rakennetussa hotellissa, joka tosin nykyään toimii enää jeeppikierrosten pysähtymispaikkana, museona ja kioskina. Koska on sadekausi, osa tasangosta on sadeveden peitossa, jonka seurauksena tasangosta tulee "maailman suurin peili". Aikamme aavikolla ajeltuamme, lähdimme siirtymään kohti ekaa yöpymispaikkaa, joka oli noin kolmen tunnin ajon päässä. Paikka oli askeettinen, ilman mitään mukavuuksia. No, sähköt sentään oli ja lämpimän suihkun sai kun maksoi 10 bolivian pesoa :). Aamulla herätys seitsemältä, aamupala ja jälleen menoksi. Toisen päivän ohjelmassa oli Valle de Roca (laakso täynnä tosi isoja laavasta muodostuneita kiviä), Laguna Onda ja Laguna Colorada. Laguna Colorada oli hieno näky, vesi aivan punaisen ruskeaa. Jos oikein ymmärsin, väri tulee jostakin levälajikkeesta sekä maaperän yhdisteistä. Järvien äärellä näimme myös flamingoyhdyskuntia. Tämän jälkeen lähdimme toiseen majoituspaikkaan. Jos mahdollista, tämä oli vielä karumpi paikka. Ei sähköä, ei valoa, ei suihkua. Vesivessat sentään löytyi. Ehkä järjestäjät olivat tietoisia eurooppalaisten mahdollisesta hajoamisesta saavuttaessa tällaiseen paikkaan, koska illalliselle oli järjestetty viiniä shokin pehmentämiseksi :) Seuraavana aamuna herätys oli kello neljä, koska tiedossa oli vielä kolme eri nähtävyyttä ja kuuden tunnin ajo takaisin Uyuniin. Aamulla siinä kamoja keräillessä täysin pilkkopimeässä ja kylmässä huoneessa vähän hajotti, mutta se unohtui pian kun astuin ulos - ikinä en ole nähnyt niin paljon tähtiä taivaalla. Ensimmäisenä lähdimme katsomaan geysireitä, komeita olivat. Sen jälkeen paikkaan nimeltä Aguas Calientes, jossa söimme aamupalaa. Maaperän vulkaanisuudesta johtuen siellä pulppusi lähes 40-asteista vettä maan sisältä, ja siihen on rakennettu pieni allas kylpemistä varten. Itse en mennyt, koska olin vielä kipeähkö ja ulkoilma oli jotain viisi astetta. Tämän jälkeen viimeiseen paikkaan, eli katsomaan Laguna Verdeä ja Licancabur-tulivuorta. Laguna Verden vihreä väri johtuu maaperän rikistä ja kuparista. Koko Uyunin alue jossa kierros tapahtui, on tosi vulkaanista aluetta, lähes kaikki vuoret ovat tuliperäisiä. Tosin eivät ole purkautuneet tuhansiin vuosiin. Laguna Verden jälkeen ajomatka takaisin Uyuniin, pizzat brasilialaisten kanssa jonka jälkeen hyppäsin La Pazin bussiin.
Nyt oon siis täällä pääkaupungissa. Paljon en vielä ole ehtinyt näkemään, nukuin päivällä jeeppisafari+yöbussi -väsymystä pois. Otin päällikön lailla ihan oman hotellihuoneen hostellin sijasta, aina välillä on hyvä olla vähän luksusta ja omaa rauhaa. Ja eipä se hintakaan niin paha täällö Boliviassa ole, 14€/yö huoneesta joka Suomessa/Euroopassa maksais vähintään 50€. Ylipäänsä Bolivia on tosi halpa, ja ihmiset ystävällisiä. Alkuasukasverta näkyy paljon, onhan 60% väestöstä inkojen yms jälkeläisiä. Kaduilla on paljon krääsän myyjiä, lankkipoikia ja leivonnaisten kaupittelijoita. Ja autojen tööttäys hajottaa pään. Mutta Bolivia on ollut kyllä tosi hieno kokemus tähän asti, ja vielä on vähän jäljellä. Olen täällä La Pazissa nyt seuraavat neljä yötä. Aapeli tulee tänne lauantaina ja luultavasti jatkamme matkaa yhdessä tästä, ainakin Perun läpi. Siellä odottavat Machu Picchu, Cuzco ynnämuut setit.
Saludos!
Ps. ohessa lisää kuvia, en viitsi laittaa kaikkea Facebookiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti