sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Boliviassa!

Morjesta pöytään!

Boliviaan on selvitty, suht rasittavien rajamuodollisuuksien jälkeen. Tulin Corumbáan Brasiliaan ke 4.1. Vaihdoimme bussia Riossa kolme kertaa koska ekassa oli ilmastointi rikki ja tokassa jotain muuta vikaa. Tämän vuoksi bussi saapui myöhässä Corumbáan, joten en ehtinyt junaan joka olisi siis lähtenyt Bolivian puolelta Quijarrosta Santa Cruziin. No, ostin sitten lipun seuraavan päivän junaan ja olin yön Corumbássa. Ihan ok kylä, ei mtn erikoista. Hostelli oli tosin erittäin hyvä, varmaankin paras missä oon ollut tähän asti. Seuraavana päivänä sitten lähdettiin kahden brassijätkän (olivat samassa hostellissa) kans 5km päähän raja-asemalle, jossa ensin haettiin lähtöleima Brasilian viranomaisilta ja sen jälkeen sisääntuloleima Bolivian vastaavilta. Brasilian puoli hoitui jossain 5 minuutissa, Bolivian seteissä meni 4 tuntii, vaikka jono ei ollu 100m pidempi :D Pitivät siinä kahden tunnin lounastauonkin ja ihmiset vaan odotti. Tämä raja-asema on kuulemma yks Etelä-Amerikan vilkkaimpia salakuljetuspaikkoja, enkä yhtään ihmettele kun kenenkään tavaroita ei tarkistettu tai läpivalaistu mitenkään rajalla. Leiman haku oli ainoa mitä rajalla tapahtui. Aika ihmeellistä, luulis et varsinkin Brasilia asettais tiukemmat rajamuodollisuudet...

No, siitä sitten selvittiin, haettiin kamat hostellilta ja päästiin junaan. Junassa oli kyllä tunnelmaa, se tärisi ja kolisi ja välillä kuului semmonen vanhan ajan junan tööttäys. Juna tuli läpi Bolivian itäosan, mikä on pääasiassa suomaastoa ja Amazonasin reunaosia. Rajan jälkeen huomasi kyllä mikä on ero Etelä-Amerikan rikkaimman ja köyhimmän maan välillä. Kuin yöllä ja päivällä. Brasiliassa on selkeästi koko E-Amerikan kehittynein infrastruktuuri, kun taas Bolivia tulee viimeisenä. Moottoritiet ja ABC-tyyliset pysähdyspaikat vaihtuivat päällystämättömiin sorateihin ja kaatumaisillaan oleviin rakennuksiin. Kaikesta huolimatta saavuimme aamulla sitten seitsemän aikaan Santa Cruziin ja siitä suoraan taksilla hotellille.

Nyt oon tässä kahvilassa ja kirjoittelen tätä tekstii. Tää on ihan mukava kaupunki, mutta ei täällä paljoa mitään erikoista nähtävää ole. Tää on sen verran iso kaupunki että kyllä täälläkin on paljon länsimaista kulttuuria: iso leffateatteri, merkkiliikkeitä, baareja ja kahviloita yms. Saa nähdä mitä muualla Boliviassa sitten.

Tää on mulle vähän tämmönen varikkopysähdys ennen muita kohteita Boliviassa. Saan kamerat latinkiin, muistikortit tyhjäks, vaatteet pestyä ja nukkua muutaman päivän rauhassa kun ei tarvi mennä pää kolmantena jalkana joko siirtymään uuteen paikkaan tai katsomaan nähtävyyksiä. Huomenna kello 16 paikallista aikaa lähtee bussi Sucreen, Bolivian entiseen pääkaupunkiin joka sijaitsee 17 tunnin bussimatkan päässä ja on noin 2500m korkeudessa. On myös UNESCOn maailmanperintökohde...

Jepajee, kuulemisiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti